Krister oli kovin kiinnostunut ulkoavaruuden toiminnasta ja karkasikin heti Danan nukahdettua tutkimaan taivaita.
"Ajatella, meidän lapset ovat kaikki jo naimisissa!" Raafael hehkutti ylpeänä Charlotelle, joka oli pysynyt tyylikkäänä vaikka olikin jo vanhus.
Brian ei vaikuttanut tyytyväiseltä. Hän ilmestyi kummituksena itkeskelemään keittiöön.
Aamulla Savelat avasivat kauppansa. Se oli siirretty tyhjään eteistilaan (koska siten minun oli helpompi hoitaa simejä samalla.) Dana täytti hyllyjä Raafaelin myydessä kukkia asiakkaille.
Kaikki asiakkaat eivät olleet helppoja, ja Charlotte ihmetteli miten tuollaiselle voi myydä mitään.
Toiset asiakkaat olivat todella agressiivisia ja syyttivät Raafaelia omasta huonosta mielestään.
Kauppa oli auki onneksi vain pari tuntia päivässä. Dana rentoutui yleensä uiskennellen uima-altaassa.
Tai torkkuen aurinkotuolissaan. Danaa oli alkanut väsyttää viime aikoina kovasti.
Rentoutumistuokio päättyi äkisti oksennuskohtaukseen. Charlotte oli paikalla. "Taidat tyttö olla raskaana", mummeli hymyili.
Charloten epäilyt osoittautuivat oikeiksi illalla. "Onneksi menitte jo naimisiin", Raafael selitti jotain sekavaa taustalla.
Haamut olivat aika aktiivisia nykyään. Raafael teki pienen iltakävelyn Brianin kanssa.
Kauppa avattiin taas aamulla. Dana ei saanut vapautusta töistään ja joutui tällä kertaa kassalle.
Raafael ja Charlotte katsoivat Danan pärjäävän hyvin ilman heidän apuaan (Krister oli töissä Kipinäklubilla) ja he päättivät pelailla hiukan biljardia.
Danan oli kuitenkin raskautensa takia päästävä nopeasti syömään ja nukkumaan. Raafael ja Charlotte joutuivat hommiin. Raafael oli saanut jostain flunssan.
Myös Kristerillä näemmä oli flunssaa. Molemmat miehet yskivät ja aivastelivat koko ajan.
Dana oli nukkumassa alakerrassa ja heräsi vatsansa pompaukseen. Synnytys olisi askeleen lähempänä.
Krister oli innokas puutarhanhoitaja. "Kasvit saavat minut tuntemaan itseni kovin tietäväiseksi", mies ajatteli.
Yllättäen Dana alkoi synnyttää. Raafael ja Charlotte kannustivat tytärtään omilla, erikoisilla tavoillaan.
Dana huusi kovaa. Ilmeisesti synnytys on kaikille simnaisille yhtä tuskallinen.
Pian Danan käsivarsilla lepäsi pikkuinen vauva, hänen esikoisensa. Vauva oli tyttö, ja hän sai nimekseen Elisabeth.
Dana syötti varovasti pientä ruskeasilmäistä ja -kulmaista tytärtään.
"Tui tui pikku Beth", Krister leperteli Elisabethille. (Beth on tytön lempinimi sitten, Elisabeth on aika pitkä sana.)
"Kukkuluuruu!"
"Nuku hyvin, pikkuinen", Dana laittoi Bethin hellästi nukkumaan.
Raafael kävi kuitenkin herättämässä Bethin aina. Hän tahtoi leikkiä lapsenlapsensa kanssa.
Kovin pian tuli Elisabethin aika kasvaa. Pikkuinen oli selvästi innoissaan synttäreistään.
Ihana ilme Bethillä! :)
Kaikki hurrasivat Elisabethin kasvulle.
Tälläinen pikkuinen Bethistä kasvoi. Pirteä pikkulikka. :) Luonne on kadonnut, sen muistan, että tytöllä oli vain yksi mukavuuspiste.
Bethillä oli hyvin ohut ylähuuli, mutta muuten hän oli aika söpö taapero. Puurosta hän ainakin piti.
Elisabeth nukkui paljon. Dana ja Krister käyttivät ajan hyväkseen.
Koska Elisabeth oli niin suloinen tapaus, päättivät Dana ja Krister hankkia lisää lapsia.
Lakanat vain pöllysivät. :)
Huonommaksi eivät jääneet Raafael ja Charlottekaan.
"Hyvä tyttö, opettelepa nyt pissaamaan pottaan, niin meillä on sitten helpompaa kun ei tarvitse vaihtaa vaippojasi", Krister oli vastuullinen isä.
Danaa alkoi taas vaivata oksentelu. "Onkohan se vauva..?" Dana mietti.
Ja kyllä - vauvahan se siellä.
"Hiljaa vain, älä kiirehdi.." Dana oli hellä äiti.
"Yöh, et sitten kuunnellut mitä sanoin?" Krister joutui kylvettämään Bethiä.
Danan maha oli taas pyöristynyt lisää. Hän oli tekemässä valmisruokaa, kun Brian säikäytti hänet. Haamut olivat muutenkin todella aktiivisia nykyään. Serena itkee pihalla sitä, kun hänellä on vain normaali hautakivi, eikä platinahautaa kuten Brianilla.
Elisabeth tykkäsi leikkiä lelujunallaan. :)
Danalla oli aina nälkä.
Hän viihtyi myös kehdossaan laulellen omia itsekeksimiään lauluja.
Vaikka laulut sujuivatkin hienosti, ei Beth vielä osannut puhua kunnolla. Bethin lempisana oli nalle, ja se oli ainut sana, jonka hän kunnolla osasi. Kaikki hänen laulunsa kertoivat nalleista.
Opittuaan puhumaan Elisabethin oli aika kasvaa.
Jostain syystä pihalle kurvasi poliisi. Poliisi oli aika komea, mutta kukaan ei kerinnyt puhua hänelle.
Niinpä Dana soitti poliisille, jotta saisi puhuttua komealle poliisiherralle. Paikalle saapui kuitenkin avin Impi Lempäälä, joka motkotti väärän hälyytyksen tekemisestä.
Elisabethin oli aika lähteä kouluun. Hänestä tuli aika mielenkiintoisen näköinen tyttö.
Danasta tuntui hassulta, kun Beth oli jo niin iso, että lähti kouluun. Onneksi vatsassa odotti uusi pikkuinen.
Synnytys alkoi, mutta tällä kertaa alusvaatteissa, aika extremeä.
Krister pääsi todistamaan synnytyksen ihmettä.
Dana synnytti pienen vauveliinin, joka muistutti paljon Elisabethia.
Mutta ei se siihen jäänyt - taas kaksoset Saveloiden sukuun!
Tämä pikkuinen oli muuten kuin sisaruksensa, mutta hänellä oli vaaleat kulmakarvat. Kaksoset nimettiin Eliakseksi ja Eliannaksi, eli toinen oli poika ja toinen tyttö.
Bethkin tuli koulusta. "No, ei kymppiä, ei se mitään", Beth mietti seiskan todistustaan.
Krister hoiti kaksosia ahkerasti, koska Dana oli väsynyt synnytyksen jälkeen. "Olen tosi viisas ja tietäväinen vauvoihin verrattuna", Krister mietti ylpeänä itsestään.
Elisabeth halusi auttaa perhettään kaupankäynnissä, joten hän pisti pystyyn mehukojun.
"Se tekisi kaksikymmentä simoleonia!" Elisabeth nyhti rahat asiakkailtaan, jotka kyllä kuuluivat vain perheeseen.
Onneksi on olemassa mummoja ja vaareja. :)
Vauvojen hoito oli Danasta kivaa.
Krister ja Dana olivat kovin rakastuneita.
Heidän lempipuuhaansa oli shankinpeluu.
Charlotte oli oikea herkkusuu. Hän söi nykyään koko ajan kuorrutettua hummeria.
Dana oli löytänyt uuden herkkuruoan: juustokakun.
Beth pyysi usein kavereita kylään. Ihme, että hänellä riitti ystäviä kun ei niitä mukavuuspisteitä ole siunaantunut kuin yksi.
Oli kaksosten aika kasvaa.
Danan sylissä kasvoi Elianna.
Charlotte auttoi kasvussa Eliasta.
Eliannasta tuli aika söpö. Hän peri isänsä nenän. Luonnetta en ole ottanut ylös, mutta hänellä taisi olla 7 mukavuuspistettä (muistan ne parhaiten, koska ne ovat kaikkein tärkeimmät pisteet minun mielestäni.)
Elias on aika ylähuuleton tapaus. Hänkin peri isänsä nenän.
"Jesh, lapsemme kasvoivat oikein hyvin!"
Elianna aloitti kävelyharjoitukset innolla. Eliasta ei huvittanut opetella - poika vain valitti huonoa mieltään, vaikka kaikki oli hyvin. Tuosta muuten näkee tuon nenän.
Raafael oli taas alkanut tiirailla tähtiä.
Raksukin oli taas aktivoitunut kummittelemaan.
Ja sitten kuviin astui Vuodenajat-lisäosa. :) Dana pyydysti tulikärpäsiä.
"Mummo en mie tahdo opetella kun sie opetat!" Elianna kiukutteli.
Kaksoset olivat villejä yksilöitä.
Varsinkin Elias.
Kaksoset onneksi osasivat välillä suunnata energiansa johonkin hyödylliseenkin.
Suostuihan se Eliaskin lopulta potalle!
Raafaelin aika oli tullut. Mies oli juuri alkamassa lukemaan satua Eliakselle, kun Viikatemies tuli kylään.
Ja niin Raafael astui seinän läpi ajasta ikuisuuteen.
Dana istutti isänsä kunniaksi tomaatteja...
... mutta hän ei oikein osannut hoitaa niitä.
Savelat päättivät lopettaa yrityksensä, sillä se tuotti enemmän tappiota kuin tuottoa. Lisäksi lapsista huolehtiminen vei paljon aikaa.
Elisabeth kutsui melkein joka päivä jonkun kylään. Lapset kuitenkin lähtivät nopeasti kotiin nähtyään Raafaelin, joka aina valitti vatsavaivoja. :P
Kevät oli romanttista aikaa. Muutin Savelat uudelle tontille, koska vanha bugitti aika runsaasti ja minua kyllästytti.
Dana ja Krister rakastivat toisiaan suunnattomasti.
Elisabeth viihtyi uudessa talossa, jonka pihalla oli pyöreäkulmainen uima-allas.
Lisäksi pihalla oli kasvimaa. Elisabeth rakasti kasvien hoitoa.
Hän oli toimissaan hyvin tunnollinen.
Haamutkin vaihtavat ulkovaatteet mennessään ulos.
Dana leikki mielellään lapsiensa kanssa.
Kaikkia puutarhatöitä Elisabeth ei kuitenkaan saanut tehdä. Appelsiinipuun siistintä isoilla saksilla olisi ollut liian vaarallista, siispä Krister hoiti sen.
Krister hoiti myös kalastuksen.
Kaksoset päättivät kasvaa nyt kun päästiin uuteen taloon.
Eliaksesta tuli ihan kohtuusöpö.
Samoin kuten Eliannastakin.
Ihanat nokat molemmilla.
Samana päivänä kevät muuttui kesäksi. Kaksoset tahtoivat heti uimaan.
Sitten kasvoi myös Beth.
Elisabethistä tuli oikein kaunis, vaikka lapsena hän ei ollut mikään kaikkein kaunein.
Elisabeth muutti hiukan tyyliään.
Yön pimeydessä lamput alkoivat liikkua itsekseen. Raksu pelotteli kaikkia.
Kukaan ei saanut nukuttua haamujen yliaktiivisuuden takia kunnolla. Elianna siirtyikin torkkumaan olohuoneeseen.
Huonosti nukutun yön jälkeen kaikki olivat kuitenkin pirteitä. Dana huomasi, että appelsiinipuussa oli jo hedelmiä ja poimi tuoreet appelsiinit.
Sitten hän teki hedelmistä maukasta appelsiinimehua.
Siskokset menivät kalastamaan yöpuvuissaan. (Kertokaa mitä voin tehdä, että kalat näkyisivät lammessa?)
Kesä oli hyvää aikaa pitää hauskaa.
Illalla Charlotte auttoi lapsia läksyissä, koska kaksoset olivat jättäneet läksynsä tekemättä jo aika monta kertaa.
Tulihan sitä jatkoa tehtyä joskus. :) On ollut niin kiva pelailla Vuodenajat-lisäriä, että en ole jaksanut jatkaa, mutta nyt kun olen kipeä, ei ole paljoa muutakaan tekemistä. Kommenttia tulemaan, kiitos. :)
Kommentit