Lasten ollessa yliopistossa talo oli hiljainen. Vili ei ollut tottunut hiljaisuuteen, ja työkin tuotti paineita. Niinpä Aleksian rakas nukkekoti sai pahoja ruhjeita.

Joulukin oli jo ovella. Katajalehdossa oli jo kuusi ja kaikki, ja Vili ja Gabi viettivät pikkujouluja tehden jouluateriankin.

Gabin piti kuitenkin lähteä töihin. Vili jäi leipomaan pipareita. Yhtäkkiä kuusen viereen ilmestyi hymyilevä veikko - Joulupukki.

Herra Joulupukki ei ollut kovin mukava heppuli. Hän vain vessaili, nauroi, vessaili ja nauraa hohotti taas. Vilin piti kuurata oivan ukin jäljiltä pyttyä useita tunteja.

Sen jälkeen Pukki söi kaikki joulupiparit ja alkoi käyttäytyä epäpukkimaisesti. Vili päätti, että nyt on Pukin aika lähteä. Hän halasi kuitenkin Pukkia hyvästiksi - pienenä se oli ollut hänen toiveensa.

Pikkujoulun jälkeen Gabi ja Vili päättivät hävittää kuusen, ettei omituinen Pukki hairahtuisi uudelleen. Sitten olikin Vilin aika kasvaa.¨

Komea ukkelihan hänestä tuli. Hiuksetkaan eivät harmaantuneet.

Gabi kuitenkin vaati Viliä muuttamaan tyylinsä vanhemmaksi ja arvokkaammaksi. Sitten hän osoitti rakkautesa pusuttelemalla. <3

Entäpä miten yliopistolla? Aleksia oli juuri suorittanut loppukokeensa. Hän oli nyt suorittanut koko yliopiston oppimäärän pääaineenaan kirjallisuus saaden kokonaisarvosanaksi laudaturin.

Pojillakin meni ihan hyvin: Andreas suoritti historian opintonsa saaden maisterin paperit, Aleksei sai magna cum laude appropaturin (hmm.. olikohan se noin pitkä?) kirjallisuudesta ja Aaronkin maisterin tutkinnon filosofiasta.

Sitten siivoamaan. Kaiken piti olla puhdasta ennen aamua, jolloin pidettäisiin valmistujaisjuhlat ja asunto jäisi tyhjilleen. Aaron intoutui puhdistamaan lohetkin.

Ja bilettäähän tämä porukka osaa! Valmistujaisjuhlat olivat menestys. Vaan kuka palaisi kotiin Katajalehtoon?

Alekseihan se oli, komea poika ja isänsä kopio. "Mitäs minä täällä..."

"Onpa paikat muuttuneet.." Aleksei ihmetteli tuuriaan. Kun hän oli lapsi, hän oli syrjitty. Hän oli ainut, joka ei ollut saanut jotakin stipendiä Simakatemian apurahan lisäksi, ja hän oli ainut jonka piti tulla jo lapsena toimeen melkeimpä omillaan.

Juttua riitti kaikilla. Vili ja Gabi tahtoivat tietää kaiken hurjasta yliopistoelämästä.

Vanhukset ostivat rumpusetin poikansa iloksi..

.. joskin jammailu onnistui myös heiltäkin.

Syttyipä Katajalehdossa taas tulipalokin.

Aleksei päätti ostaa uuden mamsterin yliopistoaikaisen Mamsun kunniaksi. Uusi pörrökerä sai nimekseen Ananasrengas.

Tässäpä Ananasrengas lähikuvassa. Söpis.

Aleksein kotiinsaapumista juhlittiin oikein ulosottomiehen voimin. Tämä oli ensimmäinen ulosotto, ja toivottavasti myös viimeinen.

Aleksei kutsui lemmittynsä Lemmikin kylään.

Lemmikki piti tietysti esitellä Gabriellelle. Hän päättäisi, oliko Lemmikki tarpeeksi kaunis ja hyväluontoinen sukuun. "Tervetuloa vain!" Gabi oli tyytyväinen Aleksein valintaan.

Lemmikki muutti heti taloon. Hän oli käynyt yliopiston pääaineenaan psykologia..

Lemmikistä sukeutui oikein kaunis nainen.

Heti järjestettiin häät. Lemmikin upea häämekko oli Gabin peruja.

Häihin oli kutsuttu niin morsiamen kuin sulhasenkin ystäviä ja tietysti kaikki Aleksein sisarukset.

Hääkakku oli oikein maittavaa.

Myös vieraay olivat sitä mieltä. Ikinä ennen vieraat eivät ole ottaneet kakkua, ehkä he nyt käyttäytyivät mallikelpoisesti kun pääsivät kaiken kansan katsottaviksi. :D

Hääparin kunniaksi kohotettiin shampanjamalja.

Sitten biletettiin ja kunnolla. Herra sulhanen oletti, että urheiluasu on sopiva juhla-asu.

Vieraiden lähdettyä Lemmikki ja Aleksei pääsivät romanttiselle, kahdenkeskeiselle limusiiniajelulle.

Hääyötä juhlistettiin perinteiseen tapaan.

Yön pimeydessä nuoripari karkasi keskustaan. He halusivat ikuistaa ihanan päivänsä.

Mutta valokuvauskopissa voi tehdä paljon muutakin kuin ottaa valokuvia.

Seuraavana aamuna Lemmikki päätti hankkia itselleen työtä. Hän saikin upean työpaikan viihdeuralta. Aleksei päätti kokeilla luonnotietilijän uraa. Vili oli taas kohonnut jo sairaalan johtajaksi ja harkitsi eläkkeelle jäämistä kun Gabi painoi töissä tavoitteenaan rikollisnerous.

Lemmikki oli menevä tyttö ja rakasti kuntoilua. "Ehkä olen syönyt liikaa.." hän ajatteli, kun mahassa myllersi vietävästi.

Myllerryksen syy selvisi pian. "Taitaa olla vauva tulossa", Gabi tiesi kertoa.

Aleksei rakasti vaimoaan suuresti.

"Voi Ananasrengas, se taisi potkaista!" Lemmikki kiljaisi ja oli kovin nälissään. Varo Ananasrengas!

Onneksi Vili oli pyöräyttänyt ihanaa juustokakkua. Se maistukin Lemmikille, joka söi puoli torttua.

Seuraavana yönä synnytys käynnistyi. Lemmikki huusi tuskissaan.

Hän antoi vastasyntyneen tohtori Vilille tutkittavaksi..

...ja pyöräytti heti perään toisenkin lapsen. Kaksoset tuli siis.

Pikkuiset, jotka olivat vauvana melkein identtiset, saivat nimekseen Brian ja Brittany. Pikku B:t erotti vain silmien väristä: Brittanylla oli vihreät simmukat.

Lemmikki muutti työhuoneen vauvojen huoneeksi ja jäi itse vahtimaan pikkuisia.

Kaksosten oli aika kasvaa. Kyllä vauvavuodet menevät nopeasti..

Brianista tuli pikku nalle. Hän on ehkä hiukan ilkeän näköinen, mutta silti oikein hurmaava. Luonne: S/S: 1, U/M: 8, L/T: 10, V/L: 4, M/K:7.

Brittanysta tuli todella suloinen pikku tyttö. Luonne: S/S: 6, U/M: 2, L/T: 8, V/L: 5, M/K: 7.

Seitsemäs osa päättyy. (Miksi kirjoitan aina tälläisen osa päättyy-lopun? :D)