Charlotte oli käynyt ahkerasti töissä ja oli kohonnut rikollisneroksi. Nyt hän hallitsi Ruskalehtoa rautaisella otteella kuten Serenakin oli hallinnut aikoinaan. Savelan suvun naiset hallitsevat maailmaa!

Kun Charlotte kävi töissä, lastenhoitovastuu jäi Raafaelille. Raafael oli tunnollinen isä, hän ruokki ja leikitti Dawnia...

... ja jopa vaihtoi pienokaisen vaipat.

Perheen toinen lapsi, Dan kävi koulua innokkaasti ja toi usein ystäviään tutustumaan Saveloihin. Tällä kaverilla oli ainakin tyylikkäät hiukset.

Dan viihtyi uuden ystävänsä kanssa, vaikka pojat tappelivat usein. Riidat olivat kuitenkin pieniä ja ystävyys oli luja. Dan tosin vaihtoi kampauksensa, sillä ei tahtonut olla ystävänsä kanssa ihan samanlainen. Danin luonne on tälläinen: S/S:4, U/M:10, L/T:7, V/L:2 ja M/K:8.

Charlotte ja Raafael päättivät hankkia vielä lisää jälkikasvua, sillä molempia vaivasi armoton vauvakuume.

Pian oli pikku Dawnin aika kasvaa ja kohdata taaperoiän haasteet. Raafael oli juuri tullut töistä (hän työskenteli varatoimitusjohtajana eräässä SimCityläisessä suuryrityksessä) ja hänellä oli tyylikäs puku päällään.

Dawnista tuli oikein suloinen, mutta tytön hiusten väri laittoi Raafaelin ajattelemaan. Hän kuitenkin uskoi, että Charlotte ei ollut pettänyt häntä, olihan sentään Dawn perinyt Raafaelin tumman ihonvärin ja ruskeat kulmakarvat.

Raafael tahtoi tyttönsä näyttävän suloiselta ja sitaisi pikkuneidin hiukset pienelle nutturalle ja laittoi vihreän, Dawnin asuunsopivan liinan pikkuisen päähän. Dawnin luonne on tälläinen: S/S: 4, U/M: 9, L/T: 4, V/L: 4 ja M/K: 7.

Raafael alkoi heti opettaa Dawnille elämän tärkeitä taitoja. Tyttö oli rauhallinen ja iloinen siitä, että isi osasi opettaa häntä.

Pian Charlotte saattoi taas ihailla itseään raskauden kaunistamana. "Raskaus tosiaan pukee minua", hän mietti peilaillessaan itseään.

Charlotte halusi omakätisesti opettaa Dawnin kävelemään. Hän valmisti hiukan mahtimaitoa saadakseen pikkuisen jalkoihin lisää voimaa.

Raafael sai hoitaa muut opetukset. "Sanopa nyt isi", Raafael neuvoi Dawnia. "Nalle", pikkuinen kuitenkin tuumasi. "Ai mitä? Nalle? No, se on tarpeeksi lähellä isiä", Raafael kehui tyttöään.

"Musta on kiva kun sä oot mun pikkusisko", Dan taputti Dawnia hellästi päälaelle. Dawn ei tajunnut hönkäsen pöläystä isoveljensä sanoista, mutta taputus tuntui hänestä kivalta.

Dawn oli musikaalinen lapsi, ja hän lauleli oman soitantonsa tahtiin kuin mikäkin laulajatar.

Ferdinand Augustus pääsi harvoin häkistään ulos, sillä papukaijaherra oli innokas lentelemään ympäri taloa, mutta ei tahtonut palata enää häkkiin. Raskauden aikana Charlotte oli kuitenkin hellempi ja päästi linnun vähäksi aikaa ulos häkistään.

Charloten maha pyöristyi päivä päivältä, ja synnytyksen aika olisi lähellä.

Katajalehdon takapihalle oli ilmestynyt hämäräperäinen kasvi, jolla tuntui olevan oma tahto. Brian oli kiintynyt Ammuksi nimettyyn kasviin kovasti.

Rena oli taas aika unohdettu tapaus. Kissa sai pitää huolen itsestään, mutta se sopi sille.

Ferdinand Augustuksen kiusaksi sen häkin viereen oli sijoitettu toinenkin häkki. Pienemmässä kopperossa asusti mamsteri, jota mustan värityksensä vuoksi kutsuttiin Kovis-Pahikseksi.

Charloten synnytys käynnistyi yllättäen. "Eikö kipu koskaan ole pienempi?" Charlotte mietti kiljuessaan taas kauhean polttelun takia.

Kiljunta kannatti tälläkin kertaa. Saveloiden suvun uusin tulokas sai nimekseen Dana - kyseessä oli siis taas tyttö. Ensimmäistä kertaa Savelan suvun perijälle syntyi kaksi tytärtä. :)

Raafael antoi Charlotelle aikaa levätä ja syötti pikkuista innolla. Nyt heillä oli kolme eriväristä lasta: vaalea kuten Charlotte, musta kuten Raafael ja tummahko kuten esimerkiksi Aleksei oli ollut.

Charlotte rakasti tätäkin pikkuista yhtä paljon kuin muitakin.

Dawn kiinnitti eniten huomiota Renaan, joka ei ehkä ollut kaikkein innostunein taaperon hellyydenosoituksiin.

Raafael leikitti Danaa usein ja tyttö näytti tykkäävän touhusta.

Myös Charlotte vietti aikaansa perheen pienimmän kanssa.

Dawn oli helppo taapero ja todella suloinenkin...

.. mutta jokaisen on aika joskus kasvaa, niin myös Dawnin.

Dawnin suloisuus ei onneksi kadonnut mihinkään.

Dawn oli oikea eläinten ystävä. Hän jututti Freetua ja leikki Kovis-Pahiksen kanssa..

.. sekä opetti Renalle, miten leikkiä kuollutta. Rena oli tyytyväinen Dawnin antamasta huomiosta.

Saveloilla oli taas synttärit, joita ei juhlistettu sen kummemmin. Danan oli aika kasvaa.

Tytöstä tuli todella suloinen, joskin kulmakarvat ovat eri väriset kuin hiukset, aivan kuten Dawnillakin oli. Dana oli perinyt Serenan vaaleuden. Luonne tytöllä oli tälläinen: S/S: 10, U/M: 2, L/T: 10, V/L: 3 ja M/K: 3.

Pikaisen muodonmuutoksen jälkeen alettiin Danaa opettaa kävelemään. Dana tahtoi kovasti oppia, ja keskittyi hommaan kovasti pirullinen ilme kasvoillaan.

"Tiedäthän, mikä on syöttötuoli? Se on sellainen tuoli, johon pienet lapset laitetaan, etteivät he voi remuta ympäriinsä", Charlotte opetti Danaa puhumaan.

Öisin Charloten elämä oli paljon erilaisempaa. Hän joutui käsittelemään kauheita asioita ja oli usein todella väsynyt tullessaan kotiin. Lapsen halaus kuitenkin sai rikollisnero-äitiin uutta puhtia.

Omituinen Ammu-nautakasvi oli kasvattanut itselleen kakun kielenjatkeeksi. Serenaa kakku veti puoleensa kuin hunaja kärpäsiä. Pitkän aikaa meditoineen mummelin pää oli niin tyhjä, ettei hän tajunnut uhkaavaa vaaraa.

Nautakasvi imaisi Serenan sisäänsä silmänräpäyksessä.

Aivan kuin kasvi olisi nauranut hurjan tekonsa jälkeen.

Brian oli järkyttynyt. Hän ryntäsi heti nautakasvin luo ihmettelemään tapahtumaa, mutta hän joutui peittämään kasvonsa, ettei olisi pyörtynyt Ammun kamalan röyhtäyksen hajuun.

"Onko se kaikki nyt ohi?" Brianista tuntui tyhjältä sisällä. Hänen elämänsä rakkaus oli juuri kuollut.

Serenan hauta siirrettiin hautausmaalle muiden hautojen joukkoon.

Charlotte lohdutti isäänsä halauksella.

Sillä välin Dan ja Dawn saapuivat koulusta kympin todistukset mukana. Serena ei ollut kummallekaan kovin tärkeä, sillä mummeli oli vain meditoinut koko ajan.

Dawn oli ollut ensimmäistä päivää koulussa kun jo toi parhaan mahdollisen todistuksen kotiin.

Jostain syystä myöskään Charlotte ei paljoa välittänyt äitinsä kuolemasta, vaan keskittyi mieluummin Danan opettamiseen.

Dana oppikin kaikki taidot, vaikka ei yhtä nopeasti kuin isosiskonsa.

Danin lapsuus oli ohi liian pian. Poika kasvoi teiniksi isänsä ja isoisänsä valvovien silmien alla.

"Vau, hei mulla on aika komeet kädet!" Dan oli riemuissaan kasvamisestaan.

Poika sai perhetavoitteen ja oli mieltynyt blondiineihin muokattuhiuksisiin naisiin, joilla ei ollut hajuvettä. Aika komea, mutta ylähuuleton hänestä kasvoi.

Danista oli hauska leikkiä Danan kanssa.

"Kiva kun sä autat mua läksyissä", Dawn kiitti Briania, joka osasi opettaa hyvin, miten tehdä läksyt.

Dan oli huomannut, että Ammu-kasvin utareet olivat täyttyneet. Hän päätti lypsää kasvin.

Lypsetty neste näytti juotavalta ja Dan maistoi sitä. Neste oli herkullista ja kasvikin oli pirteämmän näköinen.

Seuraavana päivänä Dawn osasi jo itse tehdä läksyt.

Rena oli alkanut käyttäytyä hyvin omituisesti.

Raafael päätti, että kissan olisi parempi lähteä takaisin lemmikinadoptointikeskukseen veljensä ja äitinsä luo.

Pian pihaan saapuikin poliisiauto ja Rena hyppäsi sinne mielihyvin.

Ilmeisesti Kovis-Pahis oli ainoa, jota Renan lähtö kosketti.

"Älä sinä kissaa murehdi", Charlotte lohdutti Kovis-Pahista.

Dan oli tuonut Niitty Tanjusen mukanaan koulusta, ja päätti hiukan muutta neitokaisen tyyliä.

Niitty ilahtui muutoksesta kovasti.

Charlotte herätti Danan eräänä päivänä aikaisemmin kuin yleensä. Danan täytyi valmistautua, kuten muidenkin.

Dawn valmistautui leipomalla herkullisia muffineitaan, koska...

... oli Danan syntymäpäivät!

Danasta kasvoi kaunotar. Niitty ei ollut kateellinen, sillä hän tunsi itsensä vielä kauniimmaksi.

Illan hämärissä Dawn tiiraili tähtiä, sillä Dan oli kertonut, että Dawnilla olisi pistarit tähtikartasta seuraavana päivänä.

Charlotte ja Raafael päättivät hankkia taas kerran lisää jälkikasvua.

Koska porealtaassa ei aina voinut olla varma siitä, onnistuiko touhut, päätti pariskunta vielä touhuta sängyssäkin.

Brianinkin rakkauselämä kukoisti taas. Kauaa hän ei ollut Serenaa surrut. Hän oli elvyttänyt vanhan rakkautensa Raisaan.

Neito oli hurmaantunut Brianin romanttisista elkeistä, eikä ikäero haitannut yhtään.

Tunnelma alkoi muuttua jo todella kuumaksi.

Sisällä Dawn ja Dana keskustelivat elämän tärkeistä asioista, kuten muodista ja kauneudesta.

Kauneutta tytöillä ainakin riitti. Dana oli eksoottisen latinolaisnaisen ja perisuomalaisen vaaleaverikön sekoitus.

Dawn taas muistutti afrikkalaisnaisen ja enkelin sekoitusta.

Kaikki kolme lasta olivat melkoisen hyvänäköisiä, mutta onkos se ihmekään? Charlotte on oikea kaunotar ja Raafaelkin melkoinen komistus.

Ja voiko näin rakkaudentäyteisestä avioliitosta syntyäkään muuta kuin kauniita lapsia?

Illan hämärtyessä Brian stailasi Raisan uuteen uskoon. Nainen rakasti uutta tyyliään.

Ja ilmeisesti myös vanhaa ukkelia, joka hänelle uuden tyylin loi.

Yllättäen Charloten maha suureni taas. Neljäs lapsi ilmoitteli itsestään.

Charlotte oli kyllästynyt Freetun ainaiseen pulputukseen ja karkailuun, joten hän vapautti linnun.

Kovis-Pahis koki saman kohtalon.

Charlotte oli alkanut harrastaa maalausta raskautensa aikana.

Taideteokset olivat todella tyylikkäitä ja niistä maksettiin paljon.

Raskaus alkoi lähestyä loppuaan.

Charlotte sai tuntea synnytyksen raskauden taas kerran.

Tälläkin kertaa syntyi tyttö - ihanaa. Tätä pikkuista kutsuttiin Dellaksi.

"Tyttö tyttö tyttö tyttö tyttöö!" Raafael ja Dawn lauloivat hurjasti riemuitessaan lapsen syntymästä. Dana oli huolissaan melutasosta - entä jos pikkuisen korvat eivät kestäisi kovaäänistä laulua?

Siinäpä se. :) Kertokaahan mielipiteenne kommenttien muodossa.